Argjenta Kelmendi 

Kansainvälinen aseellinen konflikti (International Armed Conflict, IAC) tarkoittaa kahden tai useamman valtion välistä aseellista konfliktia. Ei-kansainväliset aseelliset konfliktit (Non-International Armed Conflict, NIAC) tarkoittavat valtion ja ei-valtiollisen toimijan välisiä konflikteja tai kahden ei-valtiollisen toimijan välisiä aseellisia konflikteja.

Konflikti sai alkunsa, kun Yhdysvallat vastasivat 911-iskuun. Tällöin Talibanit olivat valloittaneet Afganistanin. Tästä alkoi Afganistanin 20-vuotinen aseellinen konflikti eli kyseessä on kansainvälinen aseellinen konflikti (IAC), koska Yhdysvallat ja Talibanien valtaama Afganistan ovat molemmat valtioita, jotka ovat vastakkain.

Venla Salminen

Kansainvälisellä aseellisella konfliktilla tarkoitetaan kahden tai useamman valtion välistä aseellista konfliktia. Ei-kansainvälinen aseellinen konflikti taas tarkoittaa valtion ja ei-valtiollisen toimijan välille syntynyttä konfliktia tai vaihtoehtoisesti kahden ei-valtiollisen toimijan välillistä aseellista konfliktia.
Tehtävässä käsiteltävänä oleva konflikti syntyi vastaiskuna 911-iskuun yhdysvaltojen toimesta syyskuun 11. päivä vuonna 2001. Kyseessä oli vastaisku terrori-iskuun tilanteessa jossa Taliban-hallinto oli vallannut Afganistanin. Tämän seurauksena Yhdysvallat aloittivat sotilasoperaation maassa. Konfliktissa vastakkain olivat Yhdysvallat ja Afganistanin (Taliban- hallinnon alaisuudessa), joten kyseessä oli kansainvälinen aseellinen konflikti eli (IAC). 

Silja Tuominen

Kansainvälinen aseellinen konflikti (International Armed Conflict, IAC) tarkoittaa tilannetta, jossa aseellisen konfliktin osapuolina ovat kaksi tai useampi valtio. Ei-kansainvälinen aseellinen konflikti (Non-International Armed Conflict, NIAC) voidaan luonnehtia toiminnaksi, jossa aseellisen konfliktin osapuolina osapuolina ovat valtio ja ei-valtiollinen toimija tai kaksi ei-valtiollista toimijaa.

Kun Yhdysvallat ja sen liittolaiset hyökkäsivät Afganistaniin 911 iskujen seurauksena, kyseessä oli kansainvälinen aseellinen konflikti (International Armed Conflict, IAC), sillä aseellinen konfliktin osapuolina olivat Yhdysvallat, sekä sen liittolaiset ja Taleban-hallinto, joka hallitsi Afganistania. Tämä siis siitä syystä, että Yhdysvallat, sekä Talibanien hallitsema Afganistan ovat molemmat valtioita. Kuitenkin, tästä seurannut yli 20 vuoden kestävä sota, on vähitellen muotoutunut ei-kansainväliseksi aseelliseksi konfliktiksi (Non-International Armed Conflict, NIAC), kun taistelu muotoutui Afganistanin sisällä kapinallisryhmän, sekä hallituksen joukkojen väliseksi.

Marialuisa Leppäkoski

Kansainvälisessä aseellisessa konfliktissa on kyse valtioiden välisestä konfliktista, kun taas ei-kansainvälisessä konfliktissa osapuolina ovat kaksi ei-valtiollista toimijaa tai valtiollinen toimia vastaan ei-valtiollinen toimija. Afganistanin sodassa vuosina 2001–2021 kyseessä voidaan katsoa olleen ei-kansainvälinen konflikti, koska osapuolina oli ensisijaisesti Afganistanin hallitus ja ääriliike Taliban. Hallitusta tukeneet kansainväliset joukot eivät tehneet konfliktista kansainvälistä, koska se ytimessä konfliktin osapuolina olivat valtion sisäiset toimijat.

Siiri Haaksi

Kansainvälisessä aseellisessa konfliktissa osapuolina ovat kaksi valtiota. Ei-kansainvälisessä aseellisessa konfliktissa osapuolina puolestaan ovat ei-valtiollinen toimija ja valtio tai kaksi ei-valtiollista toimijaa.

Afganistanin sota alkoi 911-iskuista, jolloin Taleban iski Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat vastasivat iskuun hyökkäämällä Afganistaniin. Sodassa osapuolina ovat siis Yhdysvallat – valtio – sekä Taliban – sunnalainen ääriliike. Näin ollen Afganistanin sodan voisi katsoa olevan ei-kansainvälinen konflikti.

Toisaalta Taliban hallitsi Afganistania aseellisen konfliktin alun aikaan, joten voisiko Talibanin olevan yhtä kuin Afganistanin hallitus? Lisäksi Afganistanin sotaan on sekaantunut moni valtio, mikä lisää kysymyksen monimutkaisuutta.

Astrid Snäll

Aseellinen konflikti tarkoittaa järjestäytynyttä taistelua, jossa käytetään väkivaltaa, aseita tai voimaa. Aseellinen konflikti voi tapahtua valtion sisällä tai sen ulkopuolelle ja siinä voi olla mukana valtiollisia tai ei-valtiollisia toimijoita. 

Ei-kansainvälinen aseellinen konflikti tapahtuu valtion sisällä ja siihen osallistuvat valtion asevoimat ja ei-valtiolliset aseelliset ryhmät. Näistä esimerkkinä sisällissodat ja kapinat. 

Kansainvälinen asellinen konflikti tapahtuu kahden tai useamman valtion välillä. Tällöin valtiot taistelevat toisiaan vastaan ja siihen voi liittyä kansainvälisiä organisaatioita, esim. NATO. 

Afganistanin konflikti sai alkunsa, kun Yhdysvallat vastasivat 911-iskuun hyökkäämällä Afganistaniin. Afganistanin sota voidaan luokitella kansainväliseksi aseelliseksi konfliktiksi, 

Siihen osallistui useat valtiot, kuten USA ja NATO-maat, kun he olivat mukana sotatoimissa Talibanin hallintoa vastaan. 

Konflikti sisälsi merkittäviä kansainvälisiä sotilasoperaatioita, kuten USA:n johtama "operation enduring freedom", joka oli siis USAn vastaus 911-iskuun ja sen tavoite oli kaataa Al-qaed ja Taliban, jotka hallitsivat Afganistania. 

Lisäksi sota vaikutti laajasti kv politiikkaan, taloudeen ja turvallisuuteen ja siihen liittyi merkittäviä pakolaisvirtoja.

Siksi Afganistanin sota oli kansainvälinen aseellinen konflikti.  

Johanna Kirvesniemi

Afganistanin sota vuosina 2001–2021 oli monivaiheinen konflikti. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden näkökulmasta on tärkeää erottaa, onko kyseessä kansainvälinen aseellinen konflikti vai ei-kansainvälinen aseellinen konflikti, sillä nämä luokitukset vaikuttavat siihen, mitä oikeudellisia sääntöjä tilanteeseen sovelletaan. Afganistanin sodan kohdalla voidaan todeta, että kyseessä oli sekä kansainvälinen että ei-kansainvälinen aseellinen konflikti eri aikakausina sodan kehittyessä.Sodan alkuvaihe oli selvästi kansainvälinen aseellinen konflikti. Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin vastauksena 11. syyskuuta 2001 tapahtuneisiin terrori-iskuihin. Koska hyökkäys kohdistui toista valtiota vastaan ja kyseessä oli valtioiden välinen sotilaallinen yhteenotto, sovellettiin tilanteeseen kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja erityisesti Geneven yleissopimuksia. Useat muut maat, mukaan lukien NATO-liittolaiset, liittyivät operaatioon, mikä vahvisti konfliktin kansainvälistä luonnetta.Tilanne muuttui kuitenkin sodan edetessä. Kun Talebanin hallinto kaadettiin ja Afganistaniin perustettiin uusi, kansainvälisesti tunnustettu hallitus, konfliktin luonne muuttui. Taleban ja muut aseelliset ryhmät alkoivat toimia kapinallisina ja sota käytiin pääasiassa valtion sisällä hallituksen ja näiden ei-valtiollisten toimijoiden välillä. Tästä syystä sodan myöhemmät vuodet luokitellaan ei-kansainväliseksi aseelliseksi konfliktiksi.